torstai 4. huhtikuuta 2013

Myyjä vai esittelijä?

Meitä myyjiä on moneksi, kuten on myös myytäviä tuotteita ja myyntitapoja. Itse aloittelin omaa myyntiuraani perinteisen puhelinmyynnin parissa mistä siirryin reilun 3-vuoden soittelun jälkeen ns. reppurihommaan kolkuttelemaan muutamaksi vuodeksi yritysten ovia. Niin puhelinmyynnissä kuin reppurihommassa palkkaus perustui pelkästään myyntiprovisioon joten kun asiakas saatiin kiinni ei myynnistä luovutettu ensimmäisen eikä toisen ei-sanan kohdalla vaan yritettiin saada kaupat samantien. Varsinkin puhelinmyynnissä jossa ainoa asiakkaalle näkyvä instrumentti oli oma ääni yritettiin ääntä muuttamalla ja speakia hiomalla vedota eri tavoin asiakkaan tunteisiin ja päästä sitä kautta vierittämään kauppaa eteenpäin.

Myöhemmin ns. myyntikouluvuosien jälkeen siirryin mediamyyntiin mikä tuntui puhelinmyynti- ja reppurivuosien jälkeen täysin erilaiselta ja huomattavasti ihmisläheisemmältä myyntityöltä. Alussa vanhat ja puhelin- sekä reppurimyyntiin liittyneet myyntitavat olivat erittäin tiukassa eikä media-alalle ominainen joskus jopa 'hienovarainen' kaupanhieronta meinannut alkaa luonnistua.
Muistan hyvin erään tapaamisen johon sain henkilökohtaisen kutsun eräältä mediasuunnittelussa jo pidempään toimineelta silloin vielä nuorehkolta henkilöltä ja aiheena oli se miten käyttämäni myyntityyli ei hänen mielestään sopinut mediamyyntiin ja minun olisi kannattanut harkita jotakin muuta työtä. Myöhemmin kauppaa alkoi kuitenkin syntyä ja muutaman vuoden kuluttua työskentelin jo erään isohkon teleoperaattorin verkkomainosmyynnissä 10-henkisen mediamyyntitiimin myyntijohtajana.

Nyt mediamyynnin ja -markkinoinnin johtotehtävissä yli 10-vuotta työskennelleenä törmään edelleen samoihin ristiriitaisuuksiin kuin aloittaessani mediamyynnissä. Mediamyynnille on positiivisessa mielessä ominaista se että asiakkaiden kanssa pyritään muodostamaan työhön liittyviä ystävyyssuhteita ja ns. 'hyvä veli'-kerhoja. Olenkin pystynyt myös itse luomaan useita hyviä ystävyyssuhteita joiden osalta tapaan edelleen niin työn kuin vapaa-ajan merkeissä ihmisiä joihin tutustuin yli 10-vuotta sitten. Mediamyyntiä vaivaa kuitenkin edelleen tietynlainen uskalluksen puute. Uskalluksen puutteella tarkoitan lähinnä uskallusta olla suoraan yhteydessä mainostajiin eikä mediatoimistoihin ja toimia ennemminkin myyjänä kuin esittelijänä. Puhelin- ja reppurimyynnissä myyjän erotti esittelijästä se että myyjä teki tuplasti enemmän asiakas kontakteja kuin esittelijä. Myyjän myyntitapahtumat päättyivät myös huomattavasti useammin kauppaan mikä näkyi myös pulleampana rahapussina.

Mediamyynnissä voidaan myös mielestäni luokitella myyntityössä työskenteleviä niin myyjiin kuin esittelijöihin. Mediamyynnissä esittelijä tyytyy useinkin pitämään yhteyttä pääasiassa mediatoimistoihin joille käydään esittelemään myytävän median ominaisuuksia, kävijäprofiileja sekä erilaisia kampanjointi mahdollisuuksia, hinnoittelua jne. Myyjä puolestaan ottaa rohkeasti kontaktia suoraan mainostajiin, tutustuu asiakkaaseen etukäteen, kuuntelee asiakkaiden markkinointi tavoittaa ymmärtää mikä on asiakkaalle oikeaa kohderyhmää ja yrittää ymmärtää mitä asioita asiakas pitää markkinoinnissa tärkeänä. Tietojen ja ennakkotutustumisen kautta myyjä lähteä ehdottamaan asiakkaalle oikeaa mediaratkaisua jolla asiakas tavoittaa haluamaansa kohderyhmää mediamuodolla joka sopii niin asiakkaan suunnitteilla olevaan markkinointiviestintään kuin lompakkoon. Mediamyynnin osalta voidaankin mielestäni todelliset myyjät luokitella ns. ratkaisumyyjiksi joilla on kyky löytää asiakkaalle oikea ratkaisu lähestymisessä oman median kautta oikeaan kohderyhmään jolla asiakas saadaan innostumaan kampanjoinnista ja myymään mediaa tyytyväisille asiakkaille. 






      

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti